keskiviikko 28. lokakuuta 2015

Mid term exams

Synttärit sujuivat todella mukavasti Labadin Dream Landissa, jossa musiikki ei pauhannut liian lujaa ja paikka oli rauhallinen. Lisäksi siistit (ja toimivat) vessat sekä kiva valaistus oli iso plussa! Ghanssa ylipäätään vessojen kunto on tosi huono, ja mikäli vessa ylipäätään löytyy niin useimmiten vessapaperi puuttuu. Kannattaa siis kanniskella nenäliinoja mukana. Aina.

Got origami earrings for birthday present

Emmi bought a bottle of pineapple-coconut sparkling
to celebrate my birthday!


Koulussa ollaan keskitytty viikon aikana mid term kokeisiin. Kalenterin mukaan niiden piti kestää maanantaista keskiviikkoon, mutta ne kestivät teoriassa koko viikon. Maanantaina saimme kuulla kahden tunnin odottelun jälkeen, että kokeita ei aloitetakkaan maanantaina. Plan B käyntiin ja kertaamaan asioita oppilaiden kanssa! Tiistaina kokeet päästiin aloittamaan ghanalaisittain yli puoli tuntia myöhässä. Hetken kuluttua alkoi myös kova ukkosmyrksy. Koulun alakerta tulvi, vesi tuli ikkunoista läpi ja ukkonen pauhasi aivan meidän yläpuolella. En ole koskaan kuullut niin kovaa ukkosta kuin täällä: jyrähdysten aikana tunsin kun mun vaatteet värisi ihoa vasten! Ikkunan lähellä istuvat oppilaat siirrettiin kauemmas ja annettiin uudet paperit, sillä edelliset kastuivat. Oli myös huvittavaa katsella, kun jokaisen jyrähdyksen aikana koko luokka pomppasi ilmaan ja jonka jälkeen käytin 10min luokan rauhoittamiseen.

Viikon aikana huomasin myös, että moni oppilaista ei jostain syystä osannut asioita kokeissa. Siis missään aiheessa. Kokeiden alettua oppilaat alkoivat kyselemään aiheiden sisällöistä, sillä heillä ei ollut aavistustakaan mistä oli kyse. Sanat olivat hukassa ja kysymyksiä ei ymmärretty, joskus opettajat selittivät niitä ääneen koko luokalle. Jotenkin tosi hassua, että täällä käytetään niin paljon rahaa siihen, että lapset pääsevät hyviin yksityisiin kouluihin ja lopulta he eivät opi mitään. Tämän huomaa myös arjessa, esim. aina kannattaa tarkistaa kuinka paljon vaihtorahaa saat takaisin ja onko pyydettävä summa oikea, sillä jengi ei osaa laskea. Lisäksi looginen ajattelu puuttuu kokonaan eikä sitä juurikaan opeteta. Kokeiden aikana lapset myös lähtivät vaeltelemaan muuten vain ja luokassa ei ollut missään vaiheessa hiljaista. Mid termien aikana mua hajotti tosi paljon ja mun olikin pakko kertoa harkkaohjaajalleni, miten Suomessa oltaisiin hoidettu tällainen koeviikko. Suurin hämmästys oli kuitenkin koe kuvaamataidosta (creative arts)! Miten siitä voi olla kirjallinen koe?

Aika tuntuu hurahtavan nopeammin ja nopeammin, sillä nyt ollaan jo yli puolessa välissä! Valokuvaaminen on jäänyt tosi vähäiselle, mutta yritän tsempata siinä. Kuitenkin on ollut ihanaa vain kävellä ja pitää katse ylhäällä. Kotona Asylum Downissa kissat ovat tottuneet muhun tosi hyvin ja meitsi on päässyt jo tooosi lähelle ottamaan niistä valokuvia!




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti